Eurovision-laulukilpailun vedonlyöntikertoimet ilmestyvät vuosi toisensa perään julkisuuteen jo ennen kuin kilpailukappaleita on julkaistu. Esimerkiksi vuoden 2026 kilpailun Euroviisu-kertoimet tulivat tarjolle heti alkuvuodesta – vaikka useimmilla mailla ei vielä ole tiedossa edustussävelmää tai edes artistia. Miten tällaiset kertoimet oikein muodostetaan, ja mitä hyötyä niistä on vedonlyöjälle?

Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, miksi vedonvälittäjät julkaisevat Euroviisu-kertoimia jo ennen kappaleiden kuulemista, sekä siihen, mitä ennakkosuosikkien lista kertoo (ja ei kerro) kilpailun asetelmista. Samalla tarkastelemme poliittisten tekijöiden vaikutusta Euroviisuihin – esimerkiksi Ukrainan vuonna 2022 saavuttamaa voittoa – sekä Suomen tilannetta kertoimien kärkipäässä.

Vedonlyöntikertoimet ennen kappaleita – mistä ne tulevat?

Vedonlyöntiyhtiöiden on mahdollista julkaista kertoimia hyvin varhaisessa vaiheessa, koska kertoimet perustuvat aluksi maiden maineeseen ja tilastolliseen menestykseen pikemmin kuin biiseihin. Käytännössä vedonlyöntisivuilla ja faneilla on käsitys siitä, mitkä maat kuuluvat vakiosuosikkeihin Euroviisuissa: jo pelkkä viime vuosien menestys tai laadukas karsintaprosessi voi nostaa maan kärkikastiin, vaikkei kappaleesta ole vielä tietoa. Esimerkiksi Ruotsilla on tunnetusti vahva viisuformaatti ja menestysputki, joten se löytyy toistuvasti ennakkosuosikkien joukosta riippumatta siitä, onko edustuskappale valittu. Samoin Italia on viime vuosikymmenenä vakiinnuttanut asemansa laadukkaiden pop-kappaleiden tuottajana, minkä vuoksi italialaisille annetaan vedonlyönnissä hyvät lähtöasetelmat.

Lyhyesti sanottuna alkukauden kertoimet heijastelevat enemmän trendejä ja odotuksia kuin varsinaisia voittajasuosikkeja. Vedonlyöntisivustojen prosenttiluvut kuvaavat kunkin maan todennäköisyyttä voittaa, mikä perustuu tämänhetkiseen tietoon ja siihen, miten betsaajat panostavat. Tammikuussa luvut kertovat lähinnä sen, mitkä maat nauttivat markkinoilla luottamusta aiempien näyttöjen perusteella. Kun kilpailukappaleet ja esitykset aikanaan paljastuvat, asetelmat voivat muuttua dramaattisesti – mutta alkuvaiheen vedonlyöntitilastot antavat kiinnostavan lähtölaukauksen Euroviisujen spekulointiin.

Ketkä ovat vedonlyönnin kärjessä 2026?

Vuoden 2026 Euroviisuihin vedonlyöntiyhtiöt povaat tällä hetkellä voittajaksi eräitä tuttuja nimiä. Tämänhetkisten vedonlyöntikertoimien perusteella kärki on seuraava.

Israel – kerroin ~6,00 (n. 10% todennäköisyys voittoon). Israel on noussut aivan kärkipaikalle. Maan osallistuminen onkin herättänyt poliittista kuohuntaa ja boikotteja – mutta se sama poliittinen näkyvyys voi kääntyä ääniä lisääväksi tekijäksi. Vedonlyöjät luottavat myös Israelin vahvaan viisuhistoriaan ja näkyvyyteen: maa on voittanut Euroviisut neljästi ja sijoittunut viime vuosina toistuvasti kärkikahinoihin. Tuore menestys – mm. kolmas sija vuonna 2023 ja toinen sija vuonna 2025 – yhdistettynä tunnettuun artistipotentiaaliin nostaa Israelin osakkeita.

Ruotsi – kerroin ~7,50 (n. 9% todennäköisyys). Ruotsin korkeasta rankkauksesta on tullut lähes tapa: Melodifestivalen-karsintansa kautta maa tuottaa liki joka vuosi kilpailukykyisen edustajan. Ruotsi on modernin Euroviisu-historian menestyneimpiä maita, mikä näkyy vedonlyöjien luottamuksessa – oli tuleva edustaja kuka tahansa. Viimeisimpänä näyttönä Loreenin voitto vuonna 2023 vahvisti käsitystä, että “Ruotsia ei voi koskaan sivuuttaa”.

Ukraina – kerroin ~8,50 (n. 7% todennäköisyys). Ukraina on vakiinnuttanut paikkansa vedonlyöntilistojen kärkisijoilla, mihin on useita syitä. Maan esiintymät Euroviisuissa ovat olleet vahvoja ja voitokkaita 2000-luvulla, ja lisäksi Ukrainalla on laaja diaspora Euroopassa, mikä tuppaa näkymään yleisöäänissä. Poliittiset tekijät voivat myös nostaa Ukrainan voittomahdollisuuksia: vuoden 2022 kilpailussa Kalush Orchestran voittoa pidettiin laajasti odotettuna juuri sodan herättämän sympatia-aallon vuoksi – vaikka ‘Stefania’-kappaleella oli omat faninsa, arvioitiin myötätuntoäänien ja ympäri Eurooppaa levinneiden ukrainalaispakolaisten tuen vaikuttaneen merkittävästi lopputulokseen. Tuolloin vedonlyöjät siirsivät Ukrainan kertoimet jo hyvissä ajoin ykkössijalle, ja ennuste toteutui: Ukrainan voittoa vuonna 2022 onkin kutsuttu erääksi Euroviisuhistorian ennakoiduimmista.

Italia – kerroin ~14,00 (n. 5% todennäköisyys). Italia kuuluu niihin maihin, joiden maine laadukkaasta musiikista ja vahvasta jury-menestyksestä kantaa vuodesta toiseen. Palattuaan kilpailuun 2010-luvulla Italia on lähes aina sijoittunut hyvin (voitto 2021, useita top-sijoja), joten vedonlyöjät odottavat maan tuovan jälleen vahvan edustajan San Remon kautta. Italialaisilla viisuartisteilla on taipumus kerätä tuomaripisteitä ja arvostusta, mikä näkyy ennakkokertoimissa positiivisesti. Vaikka kappale on vielä arvoitus, Bel Paese -maine riittää pitämään Italian top-5-suosikkien joukossa.

Suomi – kerroin ~15,00 (n. 4% todennäköisyys). Yksi mielenkiintoisimmista nimistä kärkiryhmässä on Suomi. Vaikka Suomella on Eurovision-laulukilpailussa toistaiseksi vain yksi voitto (Lordi 2006), maa on rakentanut uskottavuutta ja suosiota viime vuosina. Uuden Musiikin Kilpailun (UMK) taso on ollut kovassa nousussa, mistä osoituksena Suomen edustajat ovat sijoittuneet finaalissa hyvin: Blind Channel nappasi 6. sijan 2021 ja Käärijä räjäytti pankin 2023 saavuttaen 2. sijan sekä koko Euroopan yleisöäänien voiton. Nämä tuoreet huippusuoritukset ovat nostaneet Suomen toistuvasti niin fanien kuin vedonlyöntiyhtiöiden suosikkilistailla vakinimeksi. Tämä on huima muutos maalle, joka aikoinaan tunnettiin finaalien hännillä sinnittelijänä. Suomen asema ennakkosuosikkien joukossa on uusi ja osin vielä testaamaton – mutta juuri siksi se on vedonlyöntimielessä kiinnostava.

Poliittiset äänet ja vedonlyönti

Euroviisuja kutsutaan usein “poliittiseksi” kilpailuksi, ja tietyt äänestyskuviot toistuvat vuodesta toiseen. Naapurimaat kannattavat toisiaan, diaspora-äänestäjät antavat pisteitä entiselle kotimaalleen, ja suuret ajankohtaiset tunteet voivat mobilisoida yleisön liikkeelle. Vedonlyöntimarkkinat ottavat nämä seikat huomioon. Esimerkiksi Ukraina on maa, jolla on sekä vahva viisutraditio että poikkeuksellinen tilanne: sodan keskellä eurooppalaiset katsojat osoittivat solidaarisuutta äänestämällä Ukrainan ylivoimaiseen voittoon 2022 . Ei siis ole yllätys, että Ukraina löytyy huipulta myös 2026 kertoimissa, vaikka itse kappaleesta ei ole tietoa – markkinat ennakoivat yleisön sympatiat ja tukiaaltojen jatkuvan.

Toinen vastaava ilmiö on nähty Israelin kohdalla. Poliittisesta kiistasta huolimatta (tai ehkä osin sen takia) Israel on jatkuvasti huomion keskipisteessä, ja maa kerää huomiota niin puolesta kuin vastaan. Vuoden 2024 kilpailussa Israelin edustaja Eden Golan selviytyi finaaliin raskaiden protestien sävyttämänä – esityksen aikana kuultiin jopa buuauksia, mutta toisaalta yleisössä heilui runsaasti Israelin lippuja kannatuksen merkkinä.

Israelin sijoitus ennakkokertoimien kärjessä 2026 osoittaa, että vedonlyöjät luottavat maan viisukykyyn enemmän kuin pelkäävät poliittista vastatuulta. Vaikka Espanja, Alankomaat ja muutamat muut maat ilmoittivat boikotoivansa Wienin kisaa Israelin osallistumisen vuoksi, se ei näytä heikentävän Israelin asemaa vedonlyöntitilastoissa – todennäköisesti siksi, että Israelin viimeaikaiset hyvät sijoitukset ja neljä aiempaa viisuvoittoa painavat vaakakupissa.

On keskeistä, että äänestysjärjestelmä ei mahdollista vastustuksen ilmaisua miinusäänin – tämä tekee voimakkaasti mielipiteitä jakavista maista usein yllättävän kilpailukykyisiä.

Samalla on syytä muistaa, että politiikka harvoin yksin ratkaisee Eurovision laulukilpailun lopputuloksen. Kappaleet, esitykset ja karisma nousevat lopulta ratkaisevaan rooliin finaali-iltana. Vedonlyöntikertoimissa “poliittiset maat” näkyvät korkealla myös siksi, että niiden peruspotentiaali menestyä on korkealla – oli syynä sitten naapuriverkosto, kotimaan panostus kilpailuun tai yleisön sympatiat.

Kannattaako lyödä vetoa jo nyt?

Moni viisufani miettii, onko alkuvuoden vedonlyöntikertoimissa mitään pelattavaa. Kertoimien julkaisuaikataulu palvelee ennen kaikkea harrastajia ja spekuloijia: se tarjoaa sisältöä keskusteluihin ja mahdollisuuden veikata suosikkiaan jo hyvissä ajoin.

Taloudellisesta näkökulmasta aikainen vedonlyönti on kaksiteräinen miekka. Toisaalta varhaiset Euroviisu-kertoimet voivat olla houkuttelevan korkeita yllättäjien kohdalla – jos sinulla on vahva intuitio tai sisäpiirin tieto jostain tulevasta hitistä, nyt lyöty veto voi poikia suurenkin voiton. Toisaalta riskit ovat huomattavat: ennen kappaleiden kuulemista peli on pitkälti arpapeliä, ja ennakkosuosikit elävät tai kuolevat sen mukaan, millaisia säveliä kukin maa lopulta valitsee.

Euroviisuissa on nähty tilanteita, joissa ennakkoveikkaukset menevät täysin uusiksi kappaleiden tultua julki. Esimerkki: Vuoden 2023 kisoissa Suomen kerroin pomppasi raketin lailla heti, kun Käärijän UMK-kilpailukappale ‘Cha Cha Cha’ julkaistiin. Alkutalvesta Suomea ei pidetty voittajakandidaattina, mutta yhtäkkiä fanit ja vedonlyöjät alkoivat ennakoida Suomelle jopa voittoa – ennen kuin Suomen karsintaa oli edes käyty loppuun. Kappale osoittautui niin vetovoimaiseksi, että se nosti Suomen vedonlyönnin kärkisijoille ja piti maan siellä aina finaaliin saakka, jossa Suomi sijoittui toiseksi.

Vastaavia tapauksia on lukuisia: kun jokin maa löytää “the biisin”, kertoimet voivat romahtaa nopeasti. Siksi vedonlyöjän näkökulmasta nyt asetetulla vedolla voi olla etua, jos osaat ajoissa haistaa potentiaalisen menestyjän. Enemmän varman päälle pelaavat saattavat odottaa pidemmälle kevääseen. Kappaleiden julkaisu helmi-maaliskuussa, sekä etenkin huhtikuun ennakkokonsertit ja toukokuun harjoitukset, antavat huomattavasti tarkempaa tietoa voimasuhteista. Euroviisu-kertoimet elävät jatkuvasti: monesti vasta harjoitusviikolla todelliset voittajasuosikit erottuvat, kun live-laulun ja lavashow’n vaikutus nähdään. Jos haluaa minimoida riskit, liian aikaisin ei ehkä kannata lukita vetoja, ellei kyseessä ole puhdas huvin vuoksi tehty kannatusveto.

Suomen asema vahvistuu – UMK:n merkitys korostuu

Suomen Euroviisu-menestyksen uusi aikakausi näkyy myös vedonlyöntitilastoissa. Suomi on ollut viime vuodet toistuvasti Euroviisuissa kymmenen parhaan joukossa tai aivan sen tuntumassa, ja UMK-karsinta on tuottanut useita kansainvälistä huomiota herättäneitä esityksiä. Tänä vuonna (2026) Suomi löytyy vedonlyöjien top-listalta viidentenä, vaikka UMK-voittaja on vielä valitsematta.

Tämän vuoden UMK 2026 -artistikattaus julkistettiin keskiviikkona 14.1., ja mukana on kirjava joukko niin pop-kentän nousevia nimiä kuin kokeneita konkareita ja yllättäviä yhdistelmiä. Esimerkiksi viulisti Linda Lampenius ja poptähti Pete Parkkonen kilpailevat duona kappaleella ‘Liekinheitin’. Muita finalisteja ovat mm. Etta (menestynyt nuori artisti-räppäri), tanssi-iskelmäyhtye Komiat, kansainvälistä taustaa omaava Sinikka Monte, omaperäinen haitarivirtuoosi Antti Paalanen, somepersoonana tunnettu CHACHI sekä tummaa poplevyä lupaileva KIKI. Monipuolisuus on Suomen valtti – UMK tarjoaa areenan, jossa genrerajat rikkoutuvat ja yllätyksiä voi tapahtua. Tämä herättää myös kansainvälistä kiinnostusta: Suomea pidetään nyt maana, josta voi tulla “seuraava jättimenestys” milloin tahansa.

Vaikka Suomella on edelleen vain se yksi himoittu voittopokaali, on selvää että Suomen asema Euroviisuissa on vankistunut. Viisi peräkkäistä finaalipaikkaa 2021-2025 ja kaksi sijoittumista top-10:iin (2021 ja 2023) kertovat suunnan muutoksesta. Vuoden 2025 kilpailussa Erika Vikman jatkoi virettä sijoittuen 11:nneksi finaalissa. Enää viisuvoittohaaveet eivät ole utopiaa: Suomi mainitaan yhä useammin potentiaalisena voittajana ennakkoarvioissa. Tämä on suuri muutos aiempaan, ja se näkyy konkreettisesti vedonlyönnin maailmassa – kertoimet pitävät sisällään Suomi-buumin, joka näkyy selkeästi myös Redditin ja YouTuben puolella.

Yhteenvetona: Euroviisu-kertoimien varhainen julkaisu on nykyään osa kisojen hypeä. Ne perustuvat maiden maineeseen, tilastoihin ja oletettuun potentiaaliin, kunnes tositoimet alkavat. Vedonlyönti ennen kappaleita on jännittävää mutta riskialtista peliä – se, joka osuu oikeaan mustaan hevoseen, palkitaan ruhtinaallisesti, mutta ennakkosuosikkien listaus voi myös pettää pahasti, jos odotettu hitti floppaakin.

Politiikan ja Euroviisujen kimurantti suhde antaa oman lisämausteensa vedonlyöntikertoimiin: joskus ennakkosuosikiksi nostetaan maa, jolla on poikkeuksellista kannatusta syistä, jotka eivät liity musiikkiin. Kuitenkin lopulta hyvä kappale ja esitys voittavat – ja juuri siksi fanien ja vedonlyöjien kevät huipentuu siihen hetkeen, kun kaikki kilpailukappaleet on kuultu. Silloin myös kertoimet alkavat kertoa totuuden suuntaa. Sitä odotellessa varhaiset vedonlyöntilistat tarjoavat mukavaa pohdittavaa ja pientä tuntumaa siihen, kenellä paperilla pitäisi olla parhaat asetelmat. Ja onhan se suomalaisittain ilahduttavaa, että Suomi on vakiinnuttanut paikkansa kärkikamppailussa – jopa ennen kuin lavalle on astuttu kertaakaan.