Nyt on tähtiloisto kohdillaan! Jalkapallon MM-kisojen puolivälierät saavat sinetin lauantaina Englannin ja Ranskan välisestä taistosta, jossa toisen realistisen mestarikandidaatin matka tulee päätökseen. Kaikessa komeudessaan ottelupari tuntuu heti klassikolta, vaikka joukkueet ovat kohdanneet melko harvakseltaan: edellisestä kilpailullisesta yhteenotosta on aikaa kymmenen vuotta ja edellisestä MM-kohtaamisesta peräti 40! Miten käy lauantai-iltana ehkä kisojen laajimmilla laaturostereilla operoiville tähtinipuille?
Kertoimet ovat kirjoitushetkeltä ja saattavat muuttua.
Neljännesvälierissä minimi riitti
Edellisellä kierroksella ei kummallakaan ollut vaikeuksia edetä jatkoon köykäisiä vastustajia vastaan. Pelien luonteet olivat keskenään hyvin samantyylisiä läpikävelyitä, ja ainoastaan Lewandowskin pilkkumaali Ranskan ja Puolan ottelussa aivan lisäajan lopussa esti sen, etteivät molempien matsien loppulukemat olleet 3-0. Ennakkosuosikit aloittivat vaisusti pikkuhiljaa ja lisäsivät tarpeen mukaan tempoa, eikä vastusten ohuiden pelaajistojen vuoksi näissä otteluissa oikein päästy edes tähtitarhoja mittaamaan. Näimme sen minkä jo tiesimme: yksilötaidon myötä ratkaisukykyä löytyy, minkä vuoksi puolitehollakin voi voittaa. Huippupelaajista näkyvin oli pudotuspelien avauskierroksella Kylian Mbappe, joka kahden todella tylyn maalin myötä siirtyi maalipörssin kärkeen viidellä osumallaan. 23-vuotias Mbappe on hyvin aikataulussa rikkomaan aikanaan Miroslav Klosen 16 MM-maalin ennätyksen, mutta paljon ehtii toki ennen sitä vielä tapahtua.
Lauantai-iltana luvassa on erilainen ottelu. Tässä ei olla hakemassa tyylipisteitä vaan pelaamassa tosissaan voitosta – jos vastaavaa omissa pimputtelua nähdään, sitä ei tehdä motivaation puutteesta vaan pakon edessä. Nyt mitataan ensi kertaa joukkueiden taktista osaamista, henkistä kanttia ja erityisesti puolustuksen osaamista. Tässä Englanti on suurempi kysymysmerkki. Olkoonkin että Harry Maguiren parjaaminen on kääntynyt jo epäreilun vitsin puolelle ja hän on petrannut kisoissa seurajoukkueeseen nähden, kovin hikinen iltapuhde tulee puolustaa Mbappen kaltaista maestroa. Myöskään City-kaksikko Walker ja Stones eivät olleet Senegalia vastaan elementissään, joten parannettavaa riittää vastuksen ollessa seuraavaksi eliittitasoa.
Jos kentällä olisivat ykköspyssyjen sijasta kakkosjoukkueet, Englanti olisi leveämmällä materiaalillaan varmaankin suosikki. Näinhän ei asia tietenkään ole, vaan molemmat pääsevät pelaamaan parhaimmillaan lukuun ottamatta tietenkin Ballon d'Or -voittaja Karim Benzemaa. Tämä tarkoittaa sitä, että Three Lionsille peluutus ja vaihdot ovat paljon suurempi ase. Ainoa vain, että näiden käyttäminen on Gareth Southgatelle ollut aiemminkin vaikeaa. Paljon onkin kyse myös Southgaten ja jo yli kymmenen vuotta Ranskan peräsimessä operoineen ja maailmanmestaruudenkin tuoneen Didier Deshampsin taistosta, ja kyllä me tämän annamme jälkimmäiselle.
Southgaten Englanti ei ole vakuuttanut kovissa paikoissa
Kuten muistamme, Englanti eteni toissa kesän EM-kisoissa aina finaaliin asti, jossa Italia oli vasta pilkkukisassa parempi. Hyvä saavutus, mutta rehellisyyden nimissä kaavio oli tuolloin helppo. Joukkue kaatoi neljännesvälierissä jo tuolloin murheen alhoon vaipuneen Saksan, vastusta tarjoamattoman Ukrainan ja Christian Eriksenin sydämen pettämisestä yhä shokissa olleen Tanskan. Niissä kaikista isoimmissa peleissä, kovatasoisimpia vastustajia vastaan, Englanti ei ole kovin paljon onnistumisilla juhlinut suhteutettuna joukkueen nimilistaan tai ylipäätään. Southgate ei ole onnistunut luomaan voittamisen kulttuuria surullisenkuuluisan, menestystä karttaneen joukkueen ympärille ja pelkona on, että epäonnistumiset kovissa paikoissa ruokkivat toinen toisiaan.
Englannin taktiikka on silmäämme selvästi vajavainen. Peli on mielikuvituksetonta, kärjistetysti merkityksetöntä pallottelua omassa päässä, kunnes yksilöt nousevat esiin. Ranskaa vastaan hyökkäyksen huipuista pitäisikin saada vielä enemmän irti, sillä varsinkin Harry Kane on ollut pieni pettymys, vaikka syöttöpörssiä johtaakin. Ainoa loistanut yksilö joukkueessa on oikeastaan nuori Jude Bellingham, jolla onkin saumat ehkä vähän huonommin merkattuna pelaajana saada paikkoja aikaan. Jotenkin Englannissa vaan hämää se, kuinka pelaajat ovat samoista sarjoista ja jopa joukkueista – tämä kun ei vielä riitä aitoon yhtenäisyyteen, vaan puutteellisen pelitapan vuoksi jopa perinteiset yksilöjoukkueet, kuten Brasilia ja Portugali, ovat olleet suoranaisia yhteen hiileen puhaltamisen taidonnäytteitä Englantiin verrattuna.
Käännymme tässä ottelussa selvästi Les Bleusin kelkkaan. Joskushan sen Englanninkin on voitto otettava, mutta ei meillä ole oikein vedonlyöntiyhtiöiden kertoimiin peilaten syytä uskoa, että se päivä on lauantaina kivikovaa Ranskaa vastaan. Pelivalintamme on Ranska -0,75 , jolla painotetaan hieman Ranskan useamman maalin voittoa. Aasialainen linja tarkoittaa sitä, että kohde osuu täysimääräisesti, jos Ranska voittaa yli yhdellä maalilla, kun taas tasan yhden maalin voitolla saa puolikkaan voiton. Parhaan löytämämme kertoimen tälle tarjoaa Pinnacle, jolla kerroin on 2,95. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden maalin voitolla betsi osuisi kertoimella 1,975.