Jalkapallomatsi on aina käynnissä jossain päin maailmaa, mutta heinäkuu on jopa kuningaslajissa Suomi-futiksia lukuun ottamatta monesti vähän hiljaisempaa aikaa. Tässä kuussa tarjolla on onneksi ollut naisten EM, sen jälkeen kun Qatarin kisat siirrettiin tylysti loppuvuoteen maan tukalan ilmaston takia. Nyt naisten kisoissa on käsillä jo finaali, joka pelataan kattavan Englannin-turneen jälkeen juhlavasti loppuunmyydyssä Wembleyn pyhätössä.

Näiden kisojen osalta ei tarvitse puhua moraalisista finaaleista, sillä viimeisessä näytöksessä kohtaavat täsmälleen oikeat joukkueet. Saksa on edelläkävijä, kestomenestyjä, joka on päästänyt kisoissa vain yhden maalin. Emäntämaa Englanti nauttii maassaan ennenkuulumattomasta nosteesta nimekkäiden Super League -pelaajiensa siivittämänä. Sunnuntaina se on vähän samanlaisessa tilanteessa kuin maansa miehet vuosi sitten EM-kisoissa. Joko jalkapallo tulee kotiin?

Pitkävetokertoimet suljettu.

Hypen arvoiset kisat

Oli syynä se että turnausta oli odotettu vuosi ylimääräistä tai ihan vain yleinen kiinnostuksen kasvu naisten urheilua kohtaan, on EM-kisojen ympärillä ollut erityisen paljon pöhinää. Englanti osoittautui oivaksi järjestäjäksi ja pääsi näyttämään muille joukkueille sen kokoluokan stadioneita, joista moni pelaaja on voinut tähän mennessä vain unelmoida. Niin lipunmyynnin ennätykset kuin median kasvava kiinnostus ovat olleet hienoa seurattavaa.

Myöskään urheilullinen taso ei ole peleissä pettänyt. Moni vääräleuka on ollut ihmeissään taktisen ja taidollisen osaamisen edessä, jota varsinkin sunnuntain finaalijoukkueet ovat esittäneet monen muun suurmaan, etupäässä Espanjan, jäätyä vähän suutariksi etenkin pelitavallisesti. Englanti on ansaitusti varastanut huomion ja kaikki tuntuu olevan pedattuna ensimmäistä mestaruutta varten kahden aiemman EM-hopean ja yhden MM-pronssin jälkeen. Ei kai vain liiankin?

Englannissa on jo pitkään tehty asioita oikein. "Leijonattarien" viimeisin iso panostus oli palkata päävalmentajaksi viime kisoista kultaa Alankomaille vuollut erinomainen Sarina Wiegman. Pitkälti Englannin korkeimman sarjatason tähtijoukkueiden pelaajista koostuvasta rungosta on löytynyt taitoa ja laajuutta. Kirkkaimpien tähtien, kuten pistepörssiä ylivoimaisesti johtavan Beth Meadin, ohella muun muassa Ellen White, Lauren Hemp ja Chloe Kelly ovat olleet erinomaisia. Huomionarvoista tässäkin, että kaikki tulevat Manchester Citysta, jossa kemiat ovat jo valmiiksi hioutuneet.

Saksakin on säväyttänyt, mutta enemmän yksilöiden kautta. Alexandra Popp on pop – todellinen tähtihyökkääjä, jonka puskut ja muut aidon maalintekijän vainulla iskemät osumat eivät ole hävenneet miespelaajien viimeistelykyvykkyydelle. Poppissa kulminoituu koko Saksan joukkueen pelottomuus ja fyysisyys, joka näkyy myös tulevassa finaalivastuksessa. Luvassa pitäisi olla kaikkien aikojen finaali, jossa kumpikaan ei lähde peruuttelemaan.

[elfsight_faq id="59"]

Englannin paineensietokyky puntariin

Kuten muistamme, Englannin miesten kisat päättyivät viime kesänä hurjaan pettymykseen joukkueen taivuttua Italialle finaalien pilkuilla. Jalkapallo ei tullut kotiin. Nyt on uusi mahdollisuus, samassa paikassa Wembleyllä, johon on myyty 20 000 lippua enemmän. 87 200 on hervoton määrä, olkoonkin että piletit ovat toki paljon halvempia. Se on silti enemmän kuin koskaan on ollut yleisöä paikan päällä katsomassa EM-jalkapalloa, Hesari kertoi.

Olisi se niin kovin symbolista, että näistä asetelmista Lionesses veisi loppuun sen, minkä Three Lions aloitti. Naisten jalkapallon ja urheilun asemasta puhutaan aika ajoin, ja monella on argumentteja kysyntään ja tarjontaan liittyen. Mutta nytpä ollaan alueella, johon markkinatalouden voimat vaikuttavat vähemmän, iki-ihanassa maajoukkuejalkapallossa, jossa tasa-arvo on mahdollista. Englanti seisoo tukevasti omiensa takana myös naisten puolella, ja syytä onkin, sillä joukkue on kehittynyt pitkäjänteisesti ja ottanut jättiharppauksia vieden eteenpäin koko lajia.

Asetelma tuo myös paineita, mutta niiden sietämisessä Englannilla ei vaikuta olevan haasteita. Välieränelikon selvästi heikointa Ruotsia vastaan se oli mankelissa ensimmäiset puoli tuntia ja ratkaisi asian tekemällä neljä maalia. Selkärangan kasvaminen takaisin näkyi silmissä, ja siitä voidaan taatusti kiittää myös Wiegmania, jonka olemus rauhoittaa jopa kotikatsomoa. Joukkueen kokonaisvaltainen sitkeys, urheilullisuus ja yhteen pelaaminen ovat omalla tasollaan.

Finalistien ominaisuuksiin ja asetelmaan nähden Englanti tuntuu olevan liian pieni suosikki. Sille saa jopa yli kahden ja puolen kerrointa suorasta otteluvoitosta, vaikka oikea kerroin olisi Tipsimaatin mielestä huomattavasti lähempänä kahta. Yksinkertainen on kaunista, ja lapulla ruksitaankin muitta mutkitta  Englannin otteluvoitto . Niin pahasti ei Englantiakaan voi arvokisamenestys karttaa, että taas tulisi tyhjä arpa! Ei tätä Englantia.

[elfsight_faq id="61"]